Eilen otin kameran mukaan kun kävimme illalla lenkillä. Aivan kotimme lähellä on Ahvenlampi, jonka ympäri kulkee todella kaunis lenkkelyreitti, valaistu hiekkatie. Kauniit on maisemat!

Koitimme saada kotona yhteistuumin Villen kanssa Elviksestä seisontakuvaa, mutta joku pyöri jälleen siinä kuin joku epätoivoinen pikkujulkkis, joittaen päästä keinoja kaihtamatta salamavalojen räiskeeseen....

"Tässä vain vähän venyttelen, älkää antako minun häiritä..."

"Ai anteeksi, vieläkö olen kameran edessä? Olinpas minä kömpelö, en ollenkaan tarkoitanut olla tiellä (tai niinhän ainankin teille uskottelen, kjäh kjäh!!!!)"

Tänään oli aamulla ihanaa torkkua vielä vähän sohvalla, kun peiton alla oli kaksi koiraa lämmittämässä: Kiara polvitaipeessa suosikkipaikallaan ja Elvis kerällä massun/rinnan kohdalla. Aaawww, söpöä!

Niinhän siinä sitten kävi että tiistai-illan tiheät merkkailut tokokentällä enteilivät juoksuja... Eilen ne sitten alkoi. Kyllä harmittaa ihan *******!!! Nyt meni pieleen tokokoe, agikisat ja bh-koekin. Blääh. Mutta tällästä tää on narttu-koiran kanssa jonka kanssa harrastaa aktiivisesti.

Kiaran ja Elviksen yhteiselo sujuu oikein kivasti. Sanomista tulee, mutta sellaisista tilanteista jos Elvis menee ottamaan Kiaralta ruokaa tai yrittää kiivetä sänkyyn. Eli ihan normaalia! Nyt Kiarasta kyllä huomaa että pinna on lyhyempi juoksun takia ja muutaman kerran on tänään pitänyt laittaa peli poikki. Eilen käytiin Riikan, Emman ja Kiukun kanssa lenkillä. Elvis sai juosta vapaana ja reippaasti jaksoi koko matkan! Ensin vähän piti pelätä Emmaa ja Kiukkua mutta kohta oli jo korvissa ja suupielissä roikkumassa :-)

Elvis on saanut erittäin paljon kokemuksia erilaisista tilanteista, asioista ja kulkuneuvoista. Se tuntuu ottavan tilanteet aina tosi lungisti, eikä turhia jännitä. Autossa oloa protestoi alkuun kovin, mutta siihen ollut pakko totutella. Autoillaan todella paljon ja reissataan ja kisataan, joten autoiluun on parasta oppia. Ihan hyvältä näyttää (ja kuullostaa jo nyt). Nätti tuo pikku äijä on. Siis todella hyvännäköinen. Tiedä vaikka innostuisin näyttelyissä käymään tuollasen komistuksen kanssa! Koitin saada seisonta kuvaa Elviksestä tältä aamulta, mutta se oli vähän hankalaa kun olin yksin ja Kiara pörräs ympärillä. Tälläsen sain kuitenkin napattua kun E katseli K:n leikkiä. Tasapuolisuuden nimissä poseerauskuva Kiarasta myös!

Tälläsen yhteispotretin onnistuin kaksikosta saamaan:

Ja tässä loppuun vielä pikku E

Tiistai-iltahan on perinteisesti tokoilta ja kentälle suunnattiin tänäänkin. Riikka tuli hakemaan meitä ja hypättiin kyytiin koko revohka! Riikan ollessa Kiukun kanssa treeneissä, mie otin Elviksen vähän kävelemään ja harjoittelemaan istumista. Kyllä on tässä fiksu koira: 5 toistoa ja käsky-sanalla menee istumaan :) Oppi-ikää täytyy hyödyntää kovasti! Kiaran treenit meni melko heikosti ajatellen sunnuntain tokokisoja. Seuraaminen ok. Luoksetulossa istua törötti vaikka huusin luokse, kunnes ryntäsi jäniksen perään kauas pelloille... Noloa. Paikallaanmakuu meni hyvin, kunnes osa piilossa olleista ohjaajista tuli esiin ja niille piti haukkua. Hyppy oli positiivinen yllätys, Kiara jäi seisomaan eikä tarjonnut istumista. Jättävät liikkeet tuotti jälleen hankaluuksia. No nyt otetaan joka päivä vähän jotain ja toivotaan ihmettä ennen sunnuntaita ;)

Lauantaina kisattiin LAU:n seuranmestaruudesta. Lähdettiin kisoihin koko perhe! Elvis ja Ville tutustuivat vähän kisafiilikseen ja kävivät kävelemässä ympäristössä. Reipas oli pentu, tosin vähän kylmä taisi välillä olla takista huolimatta. Elvis sai Kiaran vanhan pentitakin, se on aivan liian iso ja kaikenlisäksi punainen ;) Kiaran kisat meni ihan hyvin. Mestaruutta lähdettiin tavoittelemaan, mutta kakkosiksi jäätiin! Kiara oli jotenkin vähän vaisun oloinen radalla, liekö pennun tulolla mitään osuutta asiaan? Kisoissa oli suuren urheilujuhlan tuntua, sillä medeissä kahdellä koiralla oli täsmälleen sama aika kärkisijalla. Eli uusintaan meni. Medien seuranmestaruustittelistä uusivat Kiara ja cockeri Ada. Uusinnassa vedätin aivan liikaa lopussa ja Kiara ei ottanut loppusuoralla A:n kontaktia... Aika ois kyllä riittänyt ihan kevyesti. Mälsää. Täytyy sanoa että kyllä harmitti isosti, ekat tunnelmat oli "parempi ois ollut pronssi kuin hävitty hopea" mutta kummasti hopeakin kirkastui iltaan kohti!

Elviksellä on ollut tapahtumien täyteinen viikonloppu. Kiaran kanssa leikkiä riittää! Painia ja vetoleikkejä :) Ollaan käyty kävelyllä Ahvenlammella koko perhe, tarkoituksena kantaa Elvistä jos pieni väsyy. Eipä ole osoittanut lenkillä paljoa väsymyksen merkkejä, kun isosiskon perässä kirmailee! Hihnassa kulkee kuin vanha tekijä, panta välillä ärsyttää. Autoilua ollaan harrastettu jo aika paljon. Elvis malttaa ihan hyvin, kun boksi on takapenkillä ja miun käsi on alkumatkan boksin eturitilää vasten. Yksinoloa ollaan treenailtu vähän myös, ei kovinkaan kehuttavalla menestyksellä... Voi hemmetti että tästä epelistä lähtee ääntä!!!! Sitkeä sissi on kyllä ihan kaikessa mitä tekeekin/tahtookin... Sunnuntaina nukuttiinkin klo 8.50 asti, jee! Sunnuntaina käytiin Lappeenrannassa moikkaamassa Elviksen äitiä ja iskää. Iskä-Amos oli lauantaina Terrieri-näyttelyssä ROdun Paras, huippua! Myöhemmin iltapäivällä meillä kävi vieraita kaksin kappalein. Ensin uudet naapurimme kahvittelemassa ja sitten illalla työkaverini Riikka miehensä ja pienen Veeti-pojan kanssa. Elvistä kiinnosti kovasti vieraiden hihansuut, Kiaraa epäilytti jälleen kerran pieni ihminen niin kovasti, että en uskaltanut sitä irti edes laskea. Tänään nämä epelit jäävät yksin kun mie lähden iltavuoroon, siihen asti kunnes Ville tulee aamuvuorosta.

Tässä pieni kuvaraportaasi viikonlopulta:

Elvis seurasi isosiskon tassunjälkiä myös keittiötöihin liittyen. Kiaran hoidettua oma osuutensa astian puhdistuksesta, saapui jälkitöihin mini-Elvis:

Tänään Elvis heräsi jälleen jo viiden jälkeen, mutta mie nousin sängystä vasta kymmentä vaille kuusi. Elviksen kanssa touhuiltiin jotain aikamme ja sitten miss Kiara heräsi kauneusuniltaan. Kiara oli jälleen sitä mieltä että "äiskä, taasko tuo rääpäle on täällä, onks pakko jos ei taho?!?!?". Mutta sitten klo 6.30 tapahtui seuraavaa:

Kiara alkoikin haastaan Elvistä leikkiin, kävi maahan ja läpsi vähä tassulla! Siitä se sitten lähti:

Tuota köysileluakin Kiara tuli ihan varta vasten tarjoamaan leikkikaluksi! Ja Kiarahan ei ole ikinä koskaan milloinkaan eikä kenenkään kanssa leikkinyt vetoleikkiä!!! Ja nyt sitten leikki :-) Meinas ihan tippa tulla linssiin! Tätä painia ja leikkiä kesti noin 45 minsaa jonka jälkeen syötiin, käytiin pissalla ja kumpikin paineli nukkumaan omille tahoilleen. Tämä kuva eilis-illalta:

Moi kaikki! Mä oon Elvis ja muutin eilen tänne Naavatielle omaan kotiin. Aamulla kävin siellä eläinlääkäritätillä ja meitä oli siellä koko perhe! Mun sisko ja veli, äiskä ja iskä, entinen ihmisäiskä ja nykynen ihmisäiskä sekä ihmisiskä! Siellä oli semmonen kiltti eläinlääkäritäti jolla oli herkkuja ja se jutteli kivoja. Se sano että olin tosi reipas ja jäntevä, mitä se sitten tarkoittaakaan, jotain jännää kai? Sitten miulle laitettiin niskaan joku ihmeen mikrosiru, mutta se ei sattunut edes yhtään vaikka neula oli ainankin metrin pitkä ja kauheen paksu!!! Sieltä eläinlääkäristä sitten lähdinkin uuteen kotiin. Matkalla käytiin vielä eläinkaupassa ostamassa vähän ruokaa ja sain olla mukana! Autossa matkustin sen Kiara-koiran kanssa takakontissa, omissa bokseissamme. Huusin melkein koko matkan kun syötävä, mutta ajattelin kuitenkin säästää kanssamatkustajien hermoja ja lopetin huutamisen just ennenkun tultiin kotiin. Pihalla se Kiara esitti ettei huomaakkaan mua, vaikka koitin olla söpö... Ja sit se murisi ja näytti hampaita eikä halunnu päästää minuu sisälle... Tylsää. En kuitenkaan pelänny yhtään, vaan tulin silti sisälle! Ekan tunnin se Kiara murisi miulle koko ajan ja kyttäs silleen ärsyttävästi, mut en oikeen välittäny siitä vaan keskityin leikkimään leluilla. Noi uudet ihmiset ihmetteli miksi en yhtään ollut surullinen, vaikka miut vietiin pois rakkaitten luota ja tuotiin vieraaseen paikkaan missä oli vielä tommonen Kiara-hirviö... Mut mä oonkin Elvis, maailman rohkein pentu!

Sitten kävi nukuttamaan ja menin omaan petiin unille. Sillä aikaa Kiara oli käynyt monta kertaa nuuskimassa mua:

Sitten kun heräsin, niin se Kiara olikin ihan kiltti jo! Se seuras koko ajan häntä heiluen ja halus nuuskii! Ja sit se alko haukkumaan ja se ihmisäiskä sano että Kiara yrittää haastaa mua leikkiin! En kuitenkaanoikeen tajunnu.

Sitten äiskän piti lähteä töihin iltavuoroon ja jäin kotiin Kiaran ja iskän kanssa. Kävin monta kertaa ulkona pissalla ja mutta kakkasin vähän sisälle... Sitten vähän syötiin:

En jaksanu syödä kaikkea ja sitten Kiara menikin syömään loput. Äiskä oli sanonu iskälle puhelimessa että taitaa Kiara lihoa kun mä tulin taloon kun sillä on kiire syödä kaikki ruuat!

Illan mittaan Kiara kuitenkin päätti taas ettei tykkääkkään musta. Vähänkö mälsää. Se alko kytätä sen sohvaa ja muris mulle kun tulin metrinkin lähemmäs sohvaa. Äiskä ei voinu ees istua sohvalle, kun muuten mä oisin yrittäny kiivetä syliin ja Kiara hyökkää kimppuun. Sit illalla äiskä soitti sille mun entiselle ihmisäiskälle ja pyys neuvoja. Ne sopi että äiskä nostaa miut sohvalle koska Kiara ei voi omia kaikkea. Kyllä se Kiara saa komentaa minuu, äiskä sano niin, mutta nyt meni jo liian pitkälle. Äiskä nosti miut sohvalle ja iskä syötti Kiaralle nameja. Ei se tainnu oikeen tykätä siitä että pääsin sohvalle, mutta kyllä me sitten jo illalla nukuttiin melkein vierekkäin:

Yöllä nukuin kiltisti omassa boksissa jossa oli ovi auki. Olin nätisti ja hiljaa aina 20 yli viiteen asti, sitten kävin vähän kyselemässä joskos pääsis sänkyyn. Kiaralla oli heti vastaus valmiina että painu vaan takas boksiis pentu, ja miehän menin. Nukuin siellä kiltisti vielä tunnin ja sit äiskäkin jo heräs ja vei miut pissalle. Tein pissin heti kun äiskä laski alas maahan! Sisälle en oo tehny kun yhden pissin kodinhoitohuoneen matolle! Ai niin ja sen yhen kakan. Tässä vielä kuva kun nukun söpösti:

... onhan meillä tää mokkula! Pääsenhän mie tällä nettiin vaikka ei ole mitään liittymiä siirrettykään, kätevää. Tänään heräsin aivan liian aikaisin, kun lähdin ekaa kertaa täältä aamuvuoroon. Mutta eipä se haitannut, kerkesin raahata Kiaran aamulla vähän pitemmälle kävelylle. Töiden jälkeen hain Kiaran kotoa ja suunnattiin Riikalle. Käytiin ensin tyttöjen (Kiara, Emma, Kiukku) kanssa pienellä hihnalenkillä ja sitten mentiin Riikalle. Vähän kyllä jänskätti vierailu, mutta ajattelimme että bokseihin jos ei onnistu. Mutta huolet oli turhia, tytöt käyttäytyivät aivan loistavasti!!! Jee! Kiara ja Kiukku jopa intoutuivat leikkimään ja painimaankin! Riikka trimmasi Kiaran, neiti seisoi (no okei, ei nyt ihan patsaana...) pöydällä. Etujalkojen nyppiminen oli ällöä, mutta muuten ihan ok. Nyt on neiti taas siisti ja kaunis! Ja lihaksetkin näkyy paremmin ;-) Isot kiitokset Riikalle!

Sitten kun päästiin kotiin, Heli ja Katriina kurvasivat pihaan. Takakontista omasta boksistaan kömpi Elvis! Ensin tutustuttiin pihaan ja sitten mentiin sisään. Kiara oli tosin sitä mieltä että jää mielummin ulos, kun menee Elviksen kanssa sisään... Sisällä sujui alkuun oikein hyvin: Kiara esitti ettei huomaakkaan Elvistä, Elvis jätti myös Kiaran rauhaan ja keskittyi tutkimaan paikkoja, raahailemaan Kiaran leluja ja juomaan Kiaran vesikupista! Heitin lattialle Elvistä varten ostetun pedin ja Elvis otti sen heti omakseen. Siis aivan kuin se olisi tajunnut, että se on hänen paikkansa, koska hakeutui sinne koko ajan ja vei sinne leluja:

Kiara oli ihan ok, mitä nyt piti vähän muistutella että mun sohvalle et sitten tule, etkä mun mamman syliin kiipeä!!! Eli ihan normaalit kuviot. Antoi Elviksen pari kertaa nuuskia naamaa ja pyllyä sanomatta mitään ja toki lihapullia pystyi syömään rinta rinnan:

Täytyy kyllä vielä tännekin kehua, että on siinä meillä ihan huippu reipas ja rohkea pentu! Aivan loistava! Ja kauniskin vielä, katsokaapa kun rääpäle poseeraa hienosti:

Sitten loppuvierailusta alkoi jo väsyttää, omassa pedissä oli hyvä lepäillä:

Sunnuntaina saatiin muutettua uuteen kotiin Joutsenoon. Rankka päivä, mutta nyt on olo hyvä, uusi koti on täydellinen ja ihana :) Kiara oli viikonloppuna mummolla ja papalla Imatralla hoidossa, kiitoksia vain! Ja kiitoksia myös naapurin Anna-Marialle, joka oli ostanut Elvikselle hienon pehmolelukoiran!

Kiara oli alkuun kovin ihmeissään uudesta kodista, mutta rauhoittui nopeasti kun huomasi että kaikki omat tavarat olivat tallessa. Koti on siellä missä on lelut ja oma peti. Kiaran kestävyys joutuikin heti koetukselle, kun olimme molemmat maanantaina iltavuorossa ja neiti oli yksin kotona. Häntä heiluen meni omalle paikalle odottamaan kun ilmoitin että äiskä lähtee nyt töihin ja Kiara jää kotiin odottamaan. Kyllä on mahtavat lenkkimaastot aivan kotiovelta! Kaunis Ahvenlampi aivan vierellä, jonka ympäri kulkee pyörätie ja ympäri ämpäri risteilevät ulkoilureitit. Kyllä kelpaa lenkkeillä!

Tänään on edessä (kunhan töistä kotiudun) Kiaran trimmaus ja Elviksen kyläily. Elvis tulee illalla vierailemaan uuteen kotiin ja Kiarakin saa tuntumaan kun pentu tulee saman katon alle. Torstaina sitten aamupäivällä mennään pienokaisen kanssa eläinlääkäriin ja sitten siltä reissulta Elvis muuttaa meille asumaan!

Kirjoitan nyt varmaankin viimoiset kuulumiset täältä asunnosta, sunnuntaina muutetaan. Blogi siis saattaa olla hetken hiljaiselossa, koska nettiliittymä ei siirry heti. Tänään otin Kiaran mukaan agilitykentälle kun kävin vetämässä nuorisoryhmälle harkat. Lopuksi treenasin Kiaralla noin 10min. Vauhtia oli ihan sikana, mutta tyttö oli tosi hyvin kuulolla. Tein pieniä radanpätkiä, jossa treenailin oikein urakalla sylkkäreitä ja lähettelin Kiaraa kauempana kentän laidalla olevalle renkaalle. Sen se hakee vaikka mistä kulmasta, vaikka kuinka kaukaa!

Myöhemmin illalla käytiin katsomassa taas Elvistä. Tällä kertaa Kiara jatkoi edelleen kylmän viileää, asiallista linjaansa, joskin välillä piti murahtaa kun pentu koitti roikkua hännässä. Kyllä se siitä, aikaa vain vaatii että Kiara-ylhäisyys viitsii huomata Elvis-alamaisen. Elvis oli kyllä tosi reipas. Pitkän matkaa käveli hihnassa, ei säikkynyt ohi kaahaavia moottoripyöriä eikä bemareita. Polkupyörätkin sai ohitella ihan lähituntumasta, eikä ne Elvistä hetkauttaneet. Kiarakin kiinnosti kovasti, vaikka hiljaa piti poistua takavasemmalle kun Kiara vähän muistutti että alas pentu vetää!

Siis sunnuntaina muutto, torstaina Helin ja Elviksen kanssa elänlääkärin tarkastukseen klo 10.30, jonka jälkeen viedään Elvis uuteen kotiin! Suunnitelmissa oli, että tiistai-iltana Heli tuo Elviksen kyläilemään meille, niin saa tutustua jo etukäteen uuteen paikkaan. Ja toisaalta Kiara ei ole kerennyt vielä omia uutta kotia niin omaksi!

Tiistai-iltana Tapavainolan kentällä LPKY:n kisaavien treenit: Kiara oli koko treenien ajan todella hyvin hereillä ja kontaktissa, nautti tekemisestä! Kyllä oli kivaa :) Ensin luoksepäästävyys, jossa malttoi istua vaikka ensin meinasi lähteä pusuttelemaan ihanaa kouluttajaa. Sitten seuraaminen taluttimessa ja ilman: meni ihan ok, ainut että kun tein täyskäännöksen talutin kädessä, Kiara nousi minut kiertäessään jostain syystä hetkeksi takajaloilleen?!?!? ennenkuin kiersi takaisin vasemman jalan viereen. Ilman talutinta täyskäännös ok. Paikallaan makuussa kesti hyvin, mutta himskatti soikoon ennakoi istumisen. Nyt en enää ennen kisoja käske ollenkaan istumaan, vaan vapautan suoraan makuulta. Hypppyä tehtiin pitkästä aikaa (monta viikkoa edellisestä hyppytreenistä...) ja Kiara kävi kuumana koska rakastaa hyppyä. Ei kuitenkaan tarjonnut istumista hypyn jälkeen välittömästi, vaan jäis seis-käskyllä sellaseen hassuun puoli-istuvaan asentoon...! Treenien lopuksi kävin ottamassa vielä hyppyä 5 kertaa, joista 4 viimeistä oli täydellisiä suorituksia, jee!!!

Keskiviikko aamuna tokoiltiin Muukon montussa LPKY:n pikkuporukan kanssa. Otin ensin 4min paikkamakuun selkä Kiaraa päin, meni hyvin. Sitten seuraamista, jossa Kiara oli vähän vaisu ja jättäytyi aina käännöksen jälkeen. Kun aloin palkkaamaan heti käännöksen jälkeen niin parani heti. Eli palkkausta ei saa väheksyä!!!! Täyskäännökset ok. Otin myös seisomis-treeniä: kun peruutan ja käsken seisoa, niin pysähtyy hiipimättä, mutta jos kävelen vierellä ja käsken pysähtyä niin jää hiipimään... Treeniä, treeniä.

No okei, kisattiin me tänään pari rataa omissa kisoissa.. Kaksi hylsyä haettiin. Huh huh, tällä hetkellä tuntuu että me ei osata yhtään mitään. Kolmosissa 10 starttia joista 8 hylsyä ja kaksi tulosta (nolla ja vitonen)... Huoh. Mutta kyllä me vielä näytetään!!!!

Kisojen jälkeen lähdettiin sitten tapaamaan Elvista ekaa kertaa, tai siis Kiara katsomaan Elvista ekaa kertaa. Suunnitelmana oli, että ensin kävellään vesitornille Helin ja Amoksen kanssa, koska Kiara ei tykkää yhtään Amoksen yli-innokkaista kosiskelu-yrityksistä. No sitten tulisi vesitornilla vaihto Amoksesta Elviksen jonka Katriina tuo, joka on todennäköisesti pienenmpi paha eli tykättävämpi otus kun yli-innokas mies. Pieleen meni suunnitelma. Kiara otti Amoksen vastaan hännän heilutuksin ja nuuskutteluin?!?!?!?! Outoa! No eihän siinä sitten mitään, käveltiin vesitornille ja siellä Katriina odotti Elviksen kanssa:

Kohtaaminen sujui oikein nätisti, Kiara nuuski Elvistä häntä heiluen kuten kuvasta näkyy. Ja juustoa satoi! Ensi nuuskuttelun jälkeen Kiara ei oikeastaan edes noteerannut rääpälettä ollenkaan, aivan kuin se olisi luonnollinen osa joukkoamme. Tosin Kiara sai vähän muutakin ajateltavaa kun ohi juoksi orava...

Ei ollut Kiara yhtään mustasukkainen, vaikka rapsuttelin ja kannoin Elvistä! Jee! Sitten Kiara näytti vähän mallia, kuinka kameralle kannattaa poseerata:

Ja mitä isot ensin, sitä pienet perässä:

Hieno mies! Sitten käveltiin Helin pihaan. Siellä Elvis näytti kuinka hienosti osaa kiivetä rappuset:

Kaiken puuhastelun jälkeen alkoi jo vähän nukuttaa. Sitten lopuksi vielä söpöstely-kuva:

(Kouvolan piirinmestaruuskisat, kuva: Anne Lind)

Tänään kaksi starttia seuran omissa kisoissa. Ensin agirata, siinä monta tiukkaa kohtaa, mutta ainoastaan yksi sellainen joka mietitytti enemmän (u-käännös puomille, jonka vieressä putken suu). Tiesin että jos jään varmistelemaan niin pieleen menee eli putkeen, joten täytyy juosta puomia vain eteenpäin ja luottaa että koira seuraa. No mitäpä sitä nyt turhia luottamaan, vaan jäädä siihen pyörimään niin että koira menee putkeen... Hemmetti, rata oli nimittäin muuten sikahyvä!!! Eli siis HYL tästä. Hyppäri vaikutti oikein mukavalta, jalkaa saisi tosisaan pistää toisen eteen jos meinaa keretä. Mutta kuinka sitten kävikään? Rata alkoi hyppy-putki- 90 asteen käännös oikealle. Mie luulen lähettäväni Kiaran putkeen ja ryntään kutsumaan neitosta putken toiseen päähän koska edessä oli ansaeste... mutta Kiarapa tuleekin putken sijaan miun selän takaa tyyliin "äiti mie oon tässä!!!". Taisin todeta ihan ääneenkin että "mitä sie täällä teet, nyt putkeen", jonka jälkeen tosi hyvää menoa jälleen... Eli vitonen siltä radalta! Huomiseksi jäi sitten tuplanollan saaminen, jos meinaan pysyä tämän viikonlopun kaksi nollaa-tavoitteessani.

Mutta ollaan me jotain opittu. Vielä kuukausi sitten tuskailtiin sen pirun okserin kanssa, kun Kiara hyppäsi aina esteen päälle. Tässä työn tuloksia Kouvolan pm-kisoista, kuva Anne Lind (aika villin näköinen ohjaustekniikka... miten noi kädet tollein on...):

... treenaa vaikka kaatosateessa! Eilen seisoin/juoksin 2,5 tuntia lähes kaatosateessa agilitykentällä ja olin a-i-v-a-n märkä. Unohdin myös lippiksen, joka aiheutti sen että silmälaseista ei kyllä nähnyt yhtään mitään läpi. Eka rata menikin räiskiessä ja mie hermoistuin tosi kovin, mutta sit kävin heittää lasit autoon ja menin ilman, niin näki jo paljon paremmin (tästä voi ehkä päätellä mikä oli näkyvyys lasit päässä...). Kiaraa vesisade ei tuntunut häiritsevän, kyllä se niin kovin lajia rakastaa. Normaalistihan se ei tule ulos edes pikapissalle jos sataa vaikka ihan vain tihkusadetta...

Treeneistä suoraan meidän oli tarkotus mennä suoraan Helille pentuja katsomaan, mutta olikin pakko käydä vaihtamassa läpimärät ja hiekkaiset vaatteet ;) Pennut täyttivät maanantaina 5 viikkoa. Juuri ennen tuloa heräilivät, eli olivat juuri "parhaimmillaan" kun tulimme Villen kanssa! Elvis on kyllä aika pakkaus. Kovaäänisesti ilmoittaa tahtonsa ja tekee mitä vain että saa sen läpi. Hyvä hyvä. Asennetta siis löytyy! Elvis oli myös koko ajan menossa tutkimaan milloin mitäkin: kipitteli eteiseen moneen kertaan, tutki suihkunurkkaa jne. eli rohkeutta myös löytyy!

Mä oon Elvis ja mä osaan purra! Mul on tosi terävät hampaat ja niitä tässä nyt esittelen tolle tätille!

Kattokaa vaikka, mä uskallan purra vaikka äitiä jalkaan!! Näin rohkee mä oon!!!

Mut osaan mä olla sekunnin paikallaankin jos nyt välttämättä joku tahtoo. Tässä mä oon taas sen tätin sylissä söpöilemässä.