Viime viikon sunnuntaina eli 20.9 pidettiin LAU:n seuranmestaruuskisat. MIe lähin sinne lähes pää kainalossa, sillä flunssaa pukkasi pahasti päälle. Mutta ei auttanut, pakko oli lähteä tavoittelemaan mitalin kirkastamista viime vuodesta, jolloinhan siis jäimme uusinnan jälkeen hopealle! Tuomariksi meille oli saapunut Sanna Heinonen Kotkasta ja Sanna oli saanut aikaiseksi oikein kivan radan. Ennen meidän vuoroa käytiin Kikan kanssa ottamassa vähän lämppäesteitä hallissa ja etenkin otettiin kahteen kertaan sekä A että puomi kontaktien vahvistamiseksi. Radalle lähtiessä oli tosi hyvä ja luottavainen olo! Varmuus karisi aika pian kun huomasin ekan esteen jälkeen että miulla oli kengännauhat auki... ;-) Voi tuska miten aloittelijamaista!!! Mitä tästä opimme; tarkasta ne pirun nauhat ennen lähtöä. No tämä on nyt sitten tullut miullekin kantapään kautta opittua niinkuin Jukka Keskisalolle ikään :-) No rata saatiin kunnialla läpi vaikka hirvitti juosta ja hyvinhän se menikin: tuloksena 0 (-16,40)! Ja tuolla tuloksella me saavutettiin vihdoinkin LAU:n medien seuranmestaruus!!!! Kakkoseksi Ari ja maailman ihanin Unto-koikkeri, kolmanneksi Minna ja Justus-sheltti.

Tässä nyt hieman palkintopotrettia, kuvassa näkyy myös nyt nämä meidän uudet treenivaatteet eli miun treeniliivi (jossa rinnuksessa Eeva-Liisa ja Kiara, jos se kuvasta näy) ja Kiaralla todella mainio sporttitakki jossa lukee luonnollisesti Kiara:

Mitäpä muuta tänne. Syksy tekee kovasti tuloaan, vaikkakin on ollut ajoittain melko lämmintäkin. Kiarakin kävi testailemassa vielä tuossa meidän "kotilammella" uimavesiä ja hyvinhän siellä pystyi polskuttelemaan hetken ajan. Ravistukset ikuistettu filmille:

Sitten vähän poseerausta samaisen Ahvenlammen rannalta, tai oikeastaan laiturilta:

Kiaran "mummo ja pappa" ovat olleet nauttimassa Viron kylpylämaailman hemmotteluista ja sieltä palattuaan tulivat moikkaamaan meitä. Kiara meinasi seota ihan totaalisesti kun rakas pappa tuli; siitä juoksusta ei meinannut loppua tulla! Tässä Kiaran ja papan tyylinäyte:

Eilen oli ensimmäinen palaveri valmennusrenkaaseen liittyen. Tuija kertoi koulutusperiaatteistaan ja kävimme vähän läpi mitä meiltä odotetaan. Mie olin palaverin jälkeen intoa täynnä kuin ilmapallo; on aivan käsittämättömän upeaa että me päästiin Kiaran kanssa valmennusrenkaaseen! Menin sieltä suoraan yövuoroon ja matkalla oli pakko kurvata Prisman kautta ja ostaa jo Treeni/kisapäiväkirjaksi paksu kovakantinen kierrevihko! Sinne sitten kirjaan nyt ensi alkuun välitavoitteita ja niiden päivämääriä sekä tämän hetkisen päätavoitteen. Sinne kirjataan myös mitä treeneissä on ollut suunnitelmana, mikä onnistui, missä jäi parantamisen varaa, uudet opit/vinkit/jipot. Samoin kirjaan kisoista samaisia tietoja myöskin. Oleellisin juttu kisaamiseen liittyen on ehkä se ajattelutavan muutos, että ainoastaan arvokisoissa mennään täysiä eikä varmistella niitä kontakteja. Kaikki ns. kyläkisat on sitten treeniä varten jossa otetaan käytännössä joka ikinen kerta ne kontaktit huolella ja harkiten. Ja saa jostain syystä vitosen, niin sitten alkaa treeni loppuradan ajaksi. Harjoitteluun myös paljon uutta ajateltavaa tuli roppakaupalla. Nyt onkin miun ekana tehtävänä opettaa Kiaralle merkkaussana, joka toimii ikäänkuin naksuttimena. Eli tyyliin jos huudan radalla korkealla äänellä "JES" niin Kiara tietää että nyt teen tosi hyvin, palkka tulee kohta. Eli merkkaan sillä määrätyllä huudahdukslla oikein tehdyn asian, esim. jos kisaradalla vaikea keppikulma menee hienosti, ja Kiara tietää että palkka on tulossa kohtapuoleen. Myös kepit ja jonkin näköinen kontaktihärveli on nyt kyllä ihan must saada kotipihaan.

Valmennusrenkaan toiminta pyörähtää käytiin ensi viikosta. Treenataan omissa pienryhmissä kaksi kertaa viikossa ja Tuija käy kerran kuukaudessa katsomassa missä mennään ja antamassa evästä eteenpäin. Ai niin, tänä viikonloppuna tulee Oreniuksen Juha pitämään koulutusviikonloppua, sitä odotellessa :-)

Mites tämä nyt on jäänyt ihan taka-alalle tämä blogin päivitys... :-(

Edellisen postauksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. En nyt taida mitään novellia raapustaa tähän, eli lyhyesti pääkohdat:

16.8 Tokon piirinmestaruuskoe. Kaamea keli; kylmää ja satoi! Kehässä oli tiukka arvostelu, jonka takia meille tuli pisteissä pohjanoteeraus 73pistettä ;-) Kiara komensi minua joten sen takia meni moni liike lekkeriksi, mutta sivulletulot oli nopeita ja sähäköitä!

16.8 Tokon jälkeen kaahattiin agikisoihin, ekalle radalle ei keretty mutta kaksi vikaa mentiin. Radat olivat todella kivoja! Ekalla radalla oli himppasen väärin arvoitu ihanne-aika johon tuskin kukaan pääsi... Harmi sinänsä sillä meillä oli ihan loistava rata, mutta yliaikaa vaivaiset 0,18 sekuntia! Toisella radalla saatiin hylky, muistaakseni se oli kuitenkin ihan ok rata.

23.8 Meidän piti olla Mikkelissä kisaamassa, mutta jouduttiin perumaan. Kiaralla oli tuon viikon aikana silmässä iso roska mikä piti ihan eläinlääkärissä käydä poistattamassa. Sitten siili+Kiara=piikkejä suussa. Sitten agihallilla onnistuttiin saamaan pala irti polkuanturasta... Että sellanen viikko!

29.8 Kirsin, Keiran ja Mutkan kanssa Pieksämäellä tokokoeesssa. Oli aivan mahtava reissu! Tämä oli vähänkuin jäähyväiset toistaiseksi tokokentille. Tarkoituksena keskittyä kevääseen asti 100% agikisoihin ja rakentaa tokoliikkeitä uudestaan. Koe meni iloisesti ja onnistumisia oli paljon! Ratkaisevissa liikkeissä kuitenkin huonot pisteet, joten ei saatu kasaan kuin 105,5 mutta tyytyväisiä oltiin! Paljon uusia vinkkejä ja uutta näkemystä jäi käteen tuolta reissulta.

30.8 Agikisat Kouvolassa. Kolme ihan törkeen hyvää rataa eikä yhtään nollaa!!! Ekalla kuumakalle loikkasi kontaktilta, tässä olisi ollut luokan nopein aika. Tokalla radalla saatiin kielto kun jostain oudosta syystä ajauduin väärään kohtaan, tälläkin radalla aika olisi riittänyt palkinnoille. Kolmannella ohjasin taas vähän hölmösti, aloittelijan moka jonka takia kepeiltä kieltovitonen. Tosi hyvä mieli jäi näistä kisoista!

1.9 Sain vihdoin ja viimein 3v määräaikaisena olon jälkeen vakituisen toimen!

3.9 LAU:n epikset, jossa hienolla nollaradalla kolmanneksi!

6.9 Agilityn piirinmestaruuskisat, jotka meni meidän osalta täysin päin pers****ä! Miulla oli kyllä vähän jotain tärkeetä mielessä joka häiritsi kovasti keskittymistä ;-) Kaksi yksilörataa joista ekalta aivan luokaton HYL, toka rata oli tosi hyvä mutta liian voimakkaan vartaloliikkeen takia yksi rima alas... Joukkuerata menikin ihan pelleilyksi.

Tällä viikolla saatiin kuulla että meidän on hyväksytty LAU:n valmennusrenkaaseen, joka tähtää arvokisoja varten. Treenit 2 x viikossa ja kerran kuussa ulkopuolinen kouluttaja Tuija Kokkonen Mikkelistä! Huippua :D

Tokoa ollaan treenattu nyt ihan uusin ottein. Hyvin hyvin pienissä pätkissä runsaalla palkalla, iloista ja leikkisää tekemisen meininkiä! Kaikki liikkeet tosi paljon pilkotuina. Ainoastaan hypyn ja luoksetulon jätän niinkuin ne onkin, koska ne on ihan hyvät. Lisäksi ajattelin ottaa piristykseksi jo vähän kaukojan alkeita ja noutoa, mutta niitä alan ottaa vasta jonkun ajan kuluttua. Ensi viikolla saan uuden treeniliivin Helsitarilta ja samaa sävyä olevan sporttitakin Kiaralle, kyllä sitten kelpaa! Kiara tarvitsisi kovasti parturia, on neito vähän pörähtänyt. Nyt me kuiteskin lähetään lenkille, että keretään katsomaan Hauskoja Kotivideoita ja sitä ennen pitää vielä saunoa!

TOKO

Haminassa pyörähdettiin iltakokeessa Riikan ja Nemon kanssa. Reissu ei mennyt erityisen hyvin, kauhea päänsärky ja väsymys ei välttämättä ole parhaat mahdolliset matkakumppanit. Otinkin oman suorituksen jälkeen unet autossa.

Luoksepäästävyys 9 nousi seisomaan ja heiluttelemaan häntää

Paikallaan makuu 0 jälleen kerran nousi ylös ja hiipparoi miuta kohti...

Seuraaminen kytkettynä 8 Kiara taisi vähän rauhoitella miuta ja jätätti jonkin verran

Seuraaminen taluttimetta 7 sama meininkin jatkui, sen lisäksi ääntelystä miinusta

Maahanmeno seur. yhteydessä 8 miusta ihan ok

Luoksetulo 8 en tiedä mistä lähti kaksi pistettä

Seisominen seur. yhteydessä 0 ei pysähtynyt vaan jäi hiipparoimaan selän taakse

Estehyppy 0 kävellessä hypyn toiselle puolelle Kiara hyppäsi hypyn joten nolla tuli, suoritimme liikkeen kuitenkin kokonaisuudessaan ja se meni todella upeasti

Kokonaisvaikutus 7 "Innokas koira, ääntely häiritsevää"

100 pistettä ja kolmostulos... Seuraavassa kokeessa koitetaan kehässä toisenlaista taktiikkaa ja saattaa olla että jätän kokonaan paikkamakuun väliin, koska sen kanssa on nyt ollut ongelmaa.

VERI eli vesiriistakoe

Lähdettiin Riikan loman aloittajaisia viettämään VERI-kokeen merkeissä Pielavedelle. Lähdin aamulla 6.30 ajelemaan ja hakemaan Riikkaa sekä Emmaa Ruokolahdelta. Matka meni oikein rattoisasti, syötiin tukevat aamiaiset Juvan absilla ja kävin testailemassa rallikuskin taitojani soraerikoiskokeessa... Hih hih! Päivän etappina oli siis Pielavesi, jossa järjestettiin terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeet. Olimme Riikan kanssa ekaa kertaa ko kokeessa ja jännityksellä odotimme mitä tuleman pitää. Emmahan on sorsastanut kyllä ja treenannut enemmänkin vesiriistakoe-juttuja, me oltiin lähinnä Kiaran kanssa kannatuksen vuoksi mukana sillä muuten koetta ei olisi saatu järjestettyä. Kerettiin kuitenkin kaksi kertaa treenata vesinoutojuttuja ennen koetta! Kokeeseen osallistui Emman ja Kiaran lisäksi kk kettis Tiro, joka oli onneksi ennenkin kokeissa käynyt, ettei ihan kaikki sentään ensikertalaisia ollut.

Ensin kaikki koirat suorittivat haku-osion, jossa koiran piti tutkia tietty vesialue riistan varalta. Arvosteltavat osa-alueet olivat 1)veteenmeno, 2)ohjattavuus, 3)haun etenevyys, 4)metsästysinto ja 5)tottelevaisuus. Emma ja Tiro suorittivat osuuden hienosti ja kokeneesti, Kiara taas pisti kunnon vesileikit pystyyn ja hauskuutti tuomaria ;-) Kiara arvosteltiin seuraavasti: 1) hyvä 2) huono 3) huono 4) keskinkertainen 5) keskinkertainen ja pisteitä huimat kolme! Tätähän me emme ole treenanneet ollenkaan, eli alamme nyt opetella käsimerkkejä joilla saan Kiaraa ohjailla vedessä eteen, oikealle ja vasemmalle.

Seuraavaksi oli nouto-osio. Ranta ei tähän hommaa ollut ihanteellinen, todella matala isoja kiviä täynnä. Emma sekä Tiro noutivat hienosti, molemmilla tosin kohmeinen iso tarhasorsa jäi kiville kun sitä oli hiukka hankala ihan rantaan asti tuoda. Kiaralla meni homma puihin jo heti alussa kun meidän laukauskokematon tyttö lähti haulikon laukauksen kuullessa juoksemaan autoa kohti ;-) Kun Kiara tuli takaisin rantaan ja pääsi veteen, nouti se hienosti ison painavan sorsan ja toi suoraan käteen! Jee!!! Eli tämä osuus siis hylättiin koska koira säikähti laukausta. Arvosteltavat osa-alueet olisi ollut laukauksen kesto, veteen meno, etsiminen, ohjattavuus, tarttuminen, riistan käsittely, keskittymiskyky, riistan luovutus, tottelevaisuus.

Viimeisenä oli jäljestysosio. Sorsalla vedettiin jälki korkeaan heinikkoon. Kaikki kolme koiraa suorittivat jäljestyksen liinassa. Ihannesuoritus olisi että koira jäljestää vapaana ja ilmaisee riistan joko haukkumalla tai sitten tuomalla riistan käteen. Kaikki kolme ilmaisivat riistan jäämällä haistelemaan sitä, joten taisivat kaikki saada tästä osuudesta 6 pistettä. Arvosteltavat osa-alueet (suluissa meidän arvostelu): 1) jäljestysinto (hyvä) 2) keskittymiskyky (hyvä) 3) riistan käsittely (hyvä) 4) nouto (-) 5) riistan ilmaisu (hyvä) 6) tottelevaisuus (hyvä).

Tiro sai ykkössijan ja samalla valioitui! Emma sai myöskin Riikan yllätykseksi ykköstuloksen ja IIISON pokaalin! Me jäimme Kiaran kanssa ilman palkintosijaa laukauskokemattomuuden takia, mutta tuomari sekä kaikki muutkin sanoivat että kunhan saadaan laukauskokemusta ja treenataan tyhjästä vedestä hakua, tulee Kiarasta vielä loistokoira! Potentiaalia on :-) Päivä oli todella hauska ja mukava ja ihana, iso kiitos Riikalle matkaseurasta ja yllyttämisestä kokeeseen osallistumiseen!!!

Koko iloinen koe-joukko!

Kiara "ai mitennii oon muka likanen???" 

AAAHHH! Olipa kertakaikkisen ihana viikko mökillä Kangasniemellä. Nautin joka hetkestä täysillä, meinasi ihan itku tulla kun kotiin lähdettiin. Ilmat oli oikein hyvät, lämmintä riitti päivällä ja yöllä taas saatiin kuunnlla sateen ropinaa peltikattoa vasten, ihanaa! Kiara nautti varmasti ihan yhtä paljon mökillä olosta kun mekin. Aamuisin käytiin aina koko perheen voimin juoksulenkillä, jonka jälkeen pulahdettii järveen ja sitten aamupalan valmistukseen. Aamupäivä meni yleensä löhöillen, lueskellen ja telkkua katsellen. Iltapäivällä pelailtiin, soudeltiin jne ja alettiin valmistaa jotain hyvää ruokaa. Sitten sulateltiin ruokaa jonka jälkeen punttitreeni jonka päälle saunominen ja uiminen. Kyllä kelpasi! Kiara sai uida, uida ja uida. Sillä on kyllä ihan omaa kivaa vedessä; pärskyttelee, loikkii, kauhoo, pomppii laiturilta ja jahtaa lumpeen lehtiä. Hassu koira! Soutuveneen perässä sai uida pelastusliiveissä, rannassa sitten sai peuhata miten tykkäsi. Treenailtiin myös damien noutoa vedestä, käteen palautus vielä vähän vaiheessa. Tokoakin otettiin joka päivä, seuraaminen parantui peilitreeneillä jälleen kummasti. Saatiin myös mieluisia vieraita, kun ensin veljeni Jani vaimonsa Marin ja tietty Topi-kultsun kanssa kävivät viettämässä päivää pelaillen, saunoen ja rapuja syöden. Yövieraita saatiin viimoiseksi yöksi, kun vanhempani tulivat Imatralta vähän niinkuin ohikulkumatkalla nauttimaan myös mökkielämästä. Ensi kesänä taas tämä perhe pakkaa auton taas täyteen ja suuntaa ihan varmasti Kangasniemelle, on se vaan ihana paikka!

Nätti neito poseeraamassa mökin rappusilla

Laivakoira Kiara

Hei minä olen Kiara, kuka ihme sinä olet?

Illalla pitkän Trivial turnauksen katselu alkoi jo väsyttää...

Iltaisin olisi voinut vain istus ja istua ja istua, ja katsella upeaa auringonlaskua. Kaunista.

Personal trainer piti huolta, ettei tauot ole liian nopeita, piti rintapenkin aina varattuna kun siitä erehtyi nousemaan! Kiara myös toimi vatsoja tehdessä hyvänä vastuksena, kun tuli rinnan päälle makailemaan...

Täältä tullaan!!!!

Meidän perhe uimassa, Topi katselee laiturilla.

Kotiinlähtö päivänä Kiara varmisti mukaan tulon soluttautumalla matkatavaroiden joukkoon.

1 päivä 600km Imatra - Punkaharju - Savonlinna - Pieksämäki - Vuokatti -Naapurivaara

Reissuun lähdettiin lauantaina. Otimme autosta pois takapenkit, jotta saimme sinne hyvän tilan mukavalle 8cm petarille jotta autossakin pystyisi nukkumaan tarpeen tullen. Ensin pysähdyttiin kauppaan Imatralle, jossa satuttiin näkemään sattumalta meidän isäkin, hankittiin vipot tarvikkeet alettin matka kohti pohjoista. Punkaharjulla ihasteltiin hienoja harjumaisemia kauniissa lämpimässä ilmassa. Eka kunnon pysähdys tehtiin Savonlinnaan jossa käytiin vähän kävelemässä. Matkalla törmättiin ravintolaan jonka nimi oli hauskasti KiaRa!

Matka jatkui Pieksämäelle jossa oli paljon jenkkiautoja jonkin cruising-tapahtuman vuoksi. Pieksämäellä käytiin siis vain syömässä, jonka jälkeen köröteltiin Vuokattiin jossa käytiin tutuissa Katinkullan maisemissa lenkkeilemässä. Kiara innostui posaaraamaan suihkulähteen edustalla tähän malliin:

Yöpymistä varten ajoimme ihan Vuokatin vieressä olevaan Naapurivaaraan, jonne pystytimme leirintäalueelle teltan. Kiara nukkui ensimmäistä kertaa elämässään teltassa ja yö sujui siihen nähden oikein hyvin! Vähän oli yöllä viileää, mutta olimme varautuneet siihen lämpökerrastoin ja pipoin. Teltassa meillä oli vähän luksusta, sillä nukuimme paksulla petauspatjalla, mukanamme tyynyt ja peitot ;-) Aamulla kävimme tutustumassa leirintäalueella oleviin lampaisiin, jotka olivat myöskin uusian tuttavuuksia Kiaralle. Kyseessä oli emo ja kolme karitsaa, Kiara meni innoissaan karitsoja haistelemaan ja siinä ne sitten nenuttelivat Kiara hurjasti häntää heiluttaen. Emo-lammasta piti vähän haukkua kun äiti tuli lapsiaan suojelemaan, mutta sitten tehtiin rauha näidenkin välillä. Lopulta kaikki viisi lammasta (kyllä, Kiarakin lasketaan yhdeksi lampaaksi) laidunsivat heinää samasta mättäästä kaikki sulassa sovussa!

2 päivä 445km Naapurivaara - Oulu - Kemi - Tornio - Ylitornio - Aavasaksa

Naapurivaarasta matka jatkui ylöspäin. Pysähdyimme Ouluun syömään, siitä Kemiin jossa Kiara sai tutustua meriveteen. Kiara ei tainnut oikein ymmärtää että merivesi on tavallista vetta suolaisempaa, vaan olisi pulikoinut siinä ja juonut sitä ihan tavalliseen tapaan:

Kemistä ajeltiin Tornion kautta Ylitornioon ja sieltä Aavasaksalle leirintäalueelle. Mie ihastelin matkan varrella Torniojoen toisella puolella näkyvää Ruotsia, tuntui hassulta että naapurimaa oli niin lähellä että näkyi ihmisiä talojen pihoilla! Ohitimme myös napapiirikyltin. Maisema alkoi pikkuhiljaa olla aavistuksen karumpaa kuin aiemmmin. Aavasaksalla laitoimme taas teltan pystyyn ja kävimme kävelemässä ylhäällä vuorella, josta oli komea maisemat! Seuraavassa kuvassa näkyy silta, jota pitkin Ruotsiin pääsi ajamaan.

3 päivä 240km Aavasaksa - Ylläs - Kittilä - Levi

Todella sikeästi nukutun yön jälkeen nautimme aamupalaa huikaisevassa maisemassa. Teltta ja tavarat pakettiin ja auton keula kohti laskettelukeskuksia. Ensin pyörähdettiin Ylläksellä, sen jälkeen käytiin Kittilässä ruokakaupassa ja sitten ajettiin Leville. Levi oli kyllä ihana paikka ja meidän hirsimökki ihana! Ja aivan loistavassa paikassa Levin keskustassa, laskettelurinteen kupeessa:

Päivä kului lenkkeillessä, valokuvia otellessa, punttitreeniä tehdessä, juoksulenkillä ja saunoessa.

4 päivä 540km Levi - Kilpisjärvi - Levi

Tiistaina tehtiin retki Kilpisjärvelle. Matkalla nähtiin kuten aiempinakin päivinä, paljon poroja tiellä. Mie en ollut ikänä ennen tätä reissua nähnyt poroa, joten jo se että poroja jolkottelee pitkin autoteitä, oli kokemus sinänsä!

Maisema muuttui koko ajan mitä lähemmäs Kilpisjärveä päästiin. Todella karua vaivaiskoivikkoa, ihania pikku koskia ja pieniä tunturilampia. Kaunista :-)

Kilpisjärvellä oli pilvistä muistaakseni ensimmäistä kertaa koko reissun aikana. Tosin kyllä sielläkin alkoi lopulta aurinko paistaa! Käytiin täydentämässä kaupassa retkieväsvarastoa ja ajettiin auto hyvään paikkaan parkkiin, sitten suunnattiin retkeilureitille kohti Saana-tunturia. Saanalle noustessa sitä lähes mykistyi henkeä salpaavista maisemista. Kaukaa näkyi lumisia vuorten huippuja, ja tunturijärviä sekä tietty poroja.

Patikoimme Saanalla jonkin aikaa, sitten löysimme täydellisen ruokataukopaikan puron varrelta. Ville alkoi kokkailla hernaria ja mie vahdin Kiaraa joka kävi melko kuumana, sai selvästi koko ajan ilmavainua jostain. Mie koitin tähyillä mutta en nähnyt mitään mikä voisi Kiaraa kiinnostaa.

Tosin ei mennut kauaa kun asia selvisi, kun huomasimme että noin 40 päinen porotokka nousi tunturia ylös pitkin tuon samaisen poron viertä jonka rannalla pidimme leiriä... No kasasimme tavarat ja siirrryimme sivuun katselemaan kun tokka meni läpi leirimme!

Illaksi palattiin Leville, jossa oltiin toinen yö mökissä. Illalla käytiin taas juoksulenkillä ennen saunaan menoa, kyllä uni maittoi kivan päivän jälkeen!

5 päivä 400km Levi - Inari - Utsjoki - Nuorgam - Utsjoki

Mie onnistuin loistavan kartturin ominaisuudessa löytämään hienon oikotien, joka oikaisi melkempä 80kilsaa meidän matkaamme... Tosin tuosta tiestä noin 50kilsaa oli hiekkatietä! Ville oli tyytyväinen ;-) Utsjoelle mentäessä pysähdyttiin hetkeksi Inariin, jossa käytiin taas paikallisessa Siwassa täydentämässä ruokavarastoa. Kaikissa maantiekylteissä oli paikannimet myös saameksi, joka oli aika hauskaa nähdä miten mikäkin sana kirjoitetaan. Inarin jälkeen pysähdyttiin pienen lammen rannalle tekemään ruokaa trangialla, tänään vuorossa italianpataan, nam! Tällä korkeudella alkoi ensimmäistä kertaa itikat vaivata ihan toden teolla. Utsjokea lähestyessä jotenkin tajusi kuinka pohjoisessa ollaan ja kuinka harvaan asuttua seutua se onkaan. Eipä näkynyt huoltoasemia tai taloja, pelkkää karua maisemaa vain.

Ajettiin Utsjoen läpi, tsekattiin silta joka menee Tenojoen yli Norjaan ja jatkettiin matkaa Nuorgamiin, joka on siis ilmeisesti Suomen pohjoisin paikkakunta. Ajatuksena oli tankata siellä, mutta siihen aikaa eli noin klo 17 iltapäivällä, ei enää bensaa eikä dieseliä saanut... Nuorgam oli aika pieni kylä, samoin Utsjoki. Utsjoella laitettiin teltta pystyyn leirintäalueelle miljoonien hyttysten kiusatessa hulluuden partaalle... Yö päätettiin kuitenkin nukkua autossa, joten siirrettiin telttaan vain meidän matkatavarat. Onneksi nukuttiinkin autossa, yö oli vähän viileämpi kuin aiemmat yöt. Illalla pelattiin autossa Trivial Pursuittia, johon Kiara mielellään osallistui!

 6 päivä 345km Utsjoki - Ivalo - Tankavaara - Sodankylä

Utsjoeltä lähdettiin aamulla hippulat vinkuen kohti seuraavaa määränpäätä. Sitä ennen kuitenkin syötiin Tenojoen varrella aamupalaa ja kerettin ottaa volokuvia:

Matkalla pysähdyttiin Ivaloon pizzalle, kyllä ne ähläm-pojat pohjoisessakin osaa paistaa hyvät pitsat! Tankavaaralla pysähdyttiin Urho Kekkosen kansallispuistoon lenkkeilemään luontopolulle

Sodankylässä muutettiin hiukan suunnitelmaa, eilä yövytty autossa eikä teltassa, koska olin todella huonovointinen. Otimme leirintäalueelta pienen kopperomökin jossa sain nukuttua päänsäryn ja pahan olon pois.

7 päivä 500km Sodankylä - Pelkosenniemi - Posio - Kuusamo - Suomussalmi

Olimme kuulleet radiosta paria päivää aiemmin, että Pelkosenniemellä paljastetaan viikonloppuna Andy McCoy-näköispatsas. Tokihan sitä piti jäädä matkan varrella ihastelemaan samalla kuin ostettin paikallisesta pikkukaupasta jätskit. Patsas oli vielä hupun alla, joten emme nähneet patsasta muuta kuin jalustan ja nimikaiverruksen. Posiolle pysähdyttiin syömään, Kuusamossa käytiin vähän kävelemässä. Päätimme että viimoisen yön vietämme Suomussalmella, josta on sitten sopiva matka Kangasniemelle mökille. Suomussalmella päätimme nukkua taas autossa leirintäalueella. Huonoksi onneksemme automme lähellä olevassa mökissä pidettin kovaäänisiä pirskeitä läpi yön; paikallinen nuorisojengi oli ilmeisesti vuokrannut mökin perjantai-illan juhlintaa varten. Yöllä huudatetttin autossa musaa, nostateltiin autojen kierroslukumittareiden lukemia ja käytiin grillillä hakemassa koko kovaääniselle joukolle sapuskaa... nuku siinä nyt hyvin...

8 päivä 430km Suomussalmi - Iisalmi - Kuopio - Kangasniemi

Reissun viimoisen päivän ja miun synttäreidenkin kunniaksi pysähdyttiin Kuopioon syömään. Ensimmäistä kertaa koko viikon aikana satoi vettä! Aika hyvää tuuria meillä, kun koko viikon ajan Lapissa paistoi aurinko ja lämmintä oli parin kymmenen asteen verran. Iltapäivällä 3500km ajettuamme saavuimme viimeiseen määränpäähämme Kangasniemelle samalla vuokramökille jossa olimme viime kesänäkin. Olipa kiva reissu, mutta kaikkein kivointa oli saapua ihanalle mökille!!! Mökillä sain Villeltä synttärilahjani, joka oli toivomani ihku pinkki iPod Nano!!!! Tässä hieman illan tunnelmia, Kiara malttoi olla pienen hetken paikallaa ennenkuin syökyi järveen illan hämärtyessä ja usvan noustessa veden pinnalle :-)